13.01.2009
Hollanti tarjoaa tällä hetkellä harvinaisen loisteliaat mahdollisuudet luonnonjäillä luisteluun. Pari viikkoa kestäneet välillä jopa 20 asteen yöpakkaset ovat jäädyttäneet kanavat ja järvet. Vastaavanlainen pakkasjakso koettiin maassa viimeksi vuonna -97. Näin kylmiä talvia esiintyy keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Maa on lähes lumeton. Jään paksuus kanavissa on nyt vähintään 10 cm, ja jää on erittäin sileää ja vahvaa teräsjäätä. Luistelukelit alkoivat joulukuun lopulla ja ovat siitä vain parantuneet. Keskivertotalvet ovat niin leutoja tai pakkasjaksot jäävät niin lyhyiksi, että monesti luonnonjäille pääsee kunnon retkille koko talvena korkeintaan parin päivän aikana. Jos tämä 'jääaika' osuu arkipäiville, niin moni luistelunharrastaja ottaa töistään 'jäävapaata' (ijsvrij). Kilpaluistelusta ja maratoneistaan tunnetussa maassa on luonnonjäillä luistelu myös suuri ja odotettu yleinen kansanhuvi.
Alankomaissa on erilaisia vesiväyliä yhteensä 25 000 km. Pienimmät rakennetut kanavat ovat muutaman metrin levyisiä ja veden syvyys on noin 1,5 metriä. Hollanninloman ensimmäisen luisteluretken teimme Flevonicen tekojääradalle Flevolandin maakuntaan. Polderipelloille (merestä kuivatetulle maalle) rakennetulla luisteluradalla oli 5 ja 3 km:n mittaiset reittivaihtoehdot. Aikanaan pähkähulluna pidetty liikeidea näyttää toimivan hyvin; väkeä riitti viikonloppuna kassoilla jonoksi asti ja kahvila pyöri täydellä miehityksellä.
Parin kunnon pakkasyön jälkeen Renkumissa jo puoli kylää näytti olevan luistimilla läheisellä lammella - sinne siis! Alunperin lomaohjelmaksi kaavaillut pyöräretket vaihtuivat lopullisesti luisteluun, kun Overijsseliin näytti tulevan hyvä jääkeli. Overijsselin maakunnan tunnetuimpia kyliä on v. 1230 perustettu viehättävä Giethoorn. Hollannin Venetsiaksikin kutsutun kylän vanhin osa on edelleen autoton. Katuina ovat vesiväylät ja eri kortteleita toisiinsa yhdistävät puusillat. Seudun laajoilta suoalueilta on aikoinaan nostettu turvetta ja turpeenkuljetusta varten on kaivettu kanavia. Turpeennostoalueille syntyneet järvet ja kanavat ovat nykyisin pääosin virkistyskäytössä. Jonkin verran korjataan edelleen järviruokoa ruokokattotarpeiksi.
Luistimet jalkaan Wanneperveenin kylässä. Kohta kylätaajama vaihtui pelto-, metsä- ja suomaisemiin, ja lopulta edessä avautui Boven Wijde-järvi. Tauko kahvilapaviljongissa järven vastarannalla ja kierros Giethoornissa. Matka jatkui järven peilikirkasta jääpintaa uusille kanaville. Samanlainen rento ja iloinen ijspret -tunnelma (vap.suom. Ilonpito jäällä) vallitsi nytkin kuin edellisellä luisteluretkellämme v. 1991. Lähestulkoon kaikki kynnelle kykenevät tuntuivat tulleen jäille; aktiiviharrastajat huippuvarusteineen, tavalliset sunnuntaiulkoilijat, lapset, nuoret, vanhat, työikäiset, nuoret perheet vauvanvaunuineen. Vanhimmat näkemämme luistimet olivat puurunkoiset remmeillä talvikenkiin kiinnitettävät vuosimallia 1967.
Nykyluistimiin verrattuna ne vaativat erilaisen luistelutekniikan, jota käytettäessä olivat toimineet hienosti koko 20 km kierroksen.
Hollannin luonnonjääluisteluliitto on vahvistanut parikymmentä retkiluistelutapahtumaa tammikuun toisena viikonloppuna eri puolilla maata. Epävirallisia kohteita ja tapahtumia on lukematon määrä.